Miten?

Edellisessä viestissä kerroin hieman ruokailutottumuksistani. Tämä osio on pyhitetty kertomukselle siitä, miten toivon onnistuvani.

En aseta itselleni mahdottomia tavoitteita. Ensimmäinen tavoitteeni on pudottaa yksi gramma, jota seuraa toinen gramma. Tätä grammaa seuraa luonnollisestikin lisää grammoja, ja toivon että jossain vaiheessa nämä grammat olisivat muuttuneet kymmeniksi kiloiksi. Jos eivät, olenpahan ainakin pudottanut jotain.

Tästä eteenpäin pidän yllä "jo" muutaman päivän vaalimaani linjaa (kyllä, tämä ON saavutus minulle), joka on laihdutusta pitkäjänteisesti ja terveellisesti syömällä. Olen tietoinen erilaisista hiilarittomista ruokavalioista, ja ottaen huomioon lähtökohtani ja sen, mihin elimistöni on tottunut vuosien varrella, olen todennut että mikään radikaali ja ehdottoman antaumuksellinen ruokavalio EI ole mun pala kakkua.

Opettelen juomaan ihan aluksi vettä. Tähän asti olen vuosikausia juonut pääsääntöisesti vain lasillisen vettä päivässä, hyvä jos sitäkään! Yleensä olen juonut fun light-mehua tai maitoa suklaan kanssa. Tästä eteenpäin yritän lisätä vedenjuontia usealla lasillisella, totuttaakseni kehoni siihen määrään jota elimistö vettä kaipaa.

Pyrin siis syömään säännöllisesti, joskin näin alkuun sallin itselleni rajattomasti hedelmiä ja vihanneksia, joilla koitan opetella korvaamaan sen jatkuvan sokeripommien natustamisen. Pyrin syömään joka päivä lämpimän ruoan, jonka valmistan viljaa, pastaa ja hiilareita vältellen, toki saatan niitä käyttää mutta pääosin pyrin korvaamaan ne juureksilla ja vihanneksilla.
Aion myös laajentaa keittotuntemustani, onneksi olen entuudestaan jo pinaatti- ja kasvissosekeiton suurkuluttaja.

Yritän myös vähentää lihansyöntiä, tämä lähinnä eettisistä syistä. Kananmunaa ja kalaa tulee tästä eteenpäin näkymään reilusti enemmän ruokalistallani. Silloin harvoin kun maitoa olen ostanut, se on yleensä aina ollut kevytmaitoa, mutta vastaisuudessa se tulee olemaan rasvatonta.

Leipää pyrin välttämään, ja silloin kun sitä syön (todennäköisesti yleensä keiton kanssa), se on tummaa/näkkileipää ja päälle laitan kasvirasvalevitettä enkä kiloa voimariinia ja tuhatta siivua oltermannia.
Yritän myös pienentää annoskokojani, joskaan mistään kohtaa en aio itseäni pitää nälässä, ainoastaan tutustun termiin "kohtuus".

Tässä kohtaa vielä hieman siitä kaikkein haastavimmasta osuudesta: herkut. En ole nyt muutamaan päivään ostanut yhtään herkkua kotiini, vaan niiden sijaan olen syönyt appelsiineja ja mandariineja enemmän kuin pieni afrikkalainen niitä päivässä ehtii poimia. Se on paljon, mutta uskon että tässä kohtaa se on parempi kuin paketti jaffakeksejä ja litra maitoa. Jostain syystä mun ei edes hirveästi tee mieli makeuksia, tänään kyläillessä toisaalla minulle tarjottiin kakkua ja pullaa, ja normaalisti olisin niitä molempia hyvillä mielin syönytkin, mutta kohteliaisuudesta otin vain puolikkaan pullan, jonka sallin itselleni hyvällä omallatunnolla. En siis aio vieraisilla vastaisuudessa kieltäytyä kaikesta mahdollisesta sokeripitoisesta, vaan sallin itselleni pienen makeapalan jos jossain tarjotaan. (tämä ei kuitenkaan koske omia teehetkiäni, itsetarjoamani herkut tulee pitää poissa!)

Vieraalle ihmiselle tämä saattaa vaikuttaa lähinnä normaalilta jälleen uutena maanantaina aloitetulta dieetiltä, mutta tässä kohtaa, kun olen jo tarpeeksi tehnyt hallaa terveydelleni ja hampailleni terminoimalla niitä päivittäisillä sokerin yliannostuksilla olen enemmän kuin tosissani. Se on ihan oikeasti nyt tai ei koskaan.

Vielä motivaatiosta ja liikunnasta sananen; Liikun päivittäin todella paljon ulkona, joten siinä mielessä olen onnekkaassa asemassa verrattuna kanssalaihduttajiini että liikunta on minulle automaatio, eikä suinkaan pakkopullaa.

Ostin tänään myös ensimmäistä kertaa elämässäni vaa'an, joka on ollut mulle todella suuri kynnys, koska samalla tavalla kuin se herkkujen ostaminen hävettää, mua on hävettänyt ajatus siitä että menen kassamyyjän henkisen pilkan kohteeksi.
Menin kuitenkin Anttilaan, jossa päätin että kassa ajatelkoon mitä lystää, tämä läskihän TULEE onnistumaan!


Nyt nukkumaan, oon vahingossa kirjoittanut tätä jo kaksi tuntia. Hyvää yötä olematon lukijani!